Se on se yksi hetki, joka muuttaa kaikki tulevat hetket. Reilu viikko sitten mietin asunnon ostoa, töitä, adoptiota ja arjen kiireitä. Sitten tuli se hetki, eikä niillä asioilla, jotka olivat tuntuneet niin tärkeiltä, ollutkaan enää kovin suurta merkitystä. Ne olivat vain asioita.

Menetimme onnettomudessa läheisen, jonka pois menoa on todella vaikea käsittää. Onnettomuudet ovat niin brutaaleja, ne tapahtuvat sormia napsauttamalla ja maailma ei ole enää entisensä. Hän oli rakastettu poika, isoveli, pikkuveli, setä, serkku, veljenpoika, ystävä ja työkaveri, jota niin moni jää kaipaamaan. Jotain menetyksen suuredesta kertoo hautajaiset, en ole ikinä ollut edes niin suurissa häissä.

Image

Julmalla tavalla, elämän prioriteetit ovat taas oikessa järjestyksessä ja asiat niille kuuluvilla paikoillaan. Halaan läheisiäni taas vähän lujempaa kun tavataan, enkä unohda kertoa kuinka tärkeitä he ovat minulle.

Mainokset