Kesä tuli ja meni ja nyt on koittanut paluu yllättävän kiireiseen arkeen. Minulla kalenteri harvoin pursuaa menoja, mutta jotenkin olen onnistunut täyttämään aikataulut syksylle niin, että hengähtämään pääsee vasta lokakuussa!

Adoptiopuolella tapahtuu ja ei tapahdu mitään yhtäaikaa. Meillä kävi todella kurjasti adoptioneuvonnan kanssa – sosiaalityöntekijämme jäi pitkälle sairaslomalle, josta meille unohdettiin ilmoittaa ja jo muutenkin pitkäksi venähtänyt tauko neuvonnassa venyy venymistään. Viime aika oli kesäkuun alussa ja uutta tuskin saadaan ennen lokakuuta. Menimme siis syyskuun alussa sovittuun tapaamiseen, jolloin sihteeri oli ”ai eikö teille ole ilmoitettu että aika on peruttu ja sosiaalityöntekijänne on vaihtunut?”. No eipä oltu ei…harmitti todenteolla!

Ihan toimettomana ei silti tarvitse olla, sillä ensimmäinen adoptiovalmennusviikonloppu on nyt edessä huomenna. Viikonloppujen hinta todella kirpaisi rahapussissa, mutta toivon että viikonloppujen anti on hintansa väärti. On kiva päästä myös tapaamaan muita odottajia ja joukossa on mukana ainakin yksi blogin lukijakin 🙂

Mukavaa viikonloppua!

EDIT: saimme seuraavan neuvonta-ajan lokakuulle. Aikojen väliin jää nyt 4kk, täytyy toivoa että seuraavat ajat saadaan tiheämmin sovittua että neuvonta-aika ei tämän takia veny lähes puolta vuotta…

Mainokset